Jaa

31.10-1.11.2009

Aamu koitti lyhyiden yöunien jälkeen nopeammin kuin kukaan uskoikaan. Vetkuttelimme kuitenkin lähtöämme Ramada hotellista aivan klo 11.00 asti jolloin viimeinen hetki uloskirjoittautumiseen oli. Sulloimme reppumme hotellin tavaransäilytykseen ja astelimme ulos pirtsakkaan syysilmaan. Kysyimme ovimieheltä mitä voisimme tehdä, kun aikaa lentokentälle menoon oli kuitenkin vielä noin neljä tuntia. Koska Manhattan oli jo nähty päätimme lähteä lähistöltä löytyvään Green acres malliin, joka on suuri ostoskeskus. Ovimies huikkasi jonkun serkkupoikansa kulman takaa ovelle ja ennen kuin ehdimme kissaa sanoa istuimme rähjäisessä tila-autossa matkalla kohti tuntematonta.

Kuski joka totteli nimeä Rat eli rotta viskasi meidän ostoskeskuksen pihamaalle (Flat rate 25$). Lupasimme soitella kun haluamme pois, niin Rotta tulisi sitten noutamaan meit. Lähdimme pyörimään keskukseen, josta löytyi liikettä vähän joka makuun. Osa keskittyi ostoksien tekemiseen ja osa hengaili vaan ajan kuluksi lämpöisissä sisätiloissa. Muutamien pikku ostosten ja ruokailun jälkeen pirautimme Rotan paikalle ja lähdimme takaisin hotellille. Muutaman matkalaisemme kyseltyä mahdollisia nuuskakauppoja (tuliaisiksi tietty) matkan varrelta, uskoi Rat meidän olevan tupakkimiehiä ja hän pistikin kessut tulille ajelun lomassa; vaivaantunut hihittely täytti takapenkin.

Saavuttuamme hotellille nappasimme rinkat ja reput selkään ja nousimme bussiin joka vei meidän Airtrainille. Ilmajunalla puksuttelimme lentokentälle ja lähtöterminaaliimme. Lentokentällä aikaa oli jälleen pari tuntia käytettäväksi kaikkeen turhaan, joten jokainen tax free myymälä tuli ihmeteltyä moneen otteeseen, vaikka mukaan ei mitään tainnut juuri tarttuakaan. Koneeseen päästyämme kapteeni ilmoitti, että maassa pysyttäisiin vielä ainakin puoli tuntia, koska jonossa taivaalle ennen meitä oli lähes kolmekymmentä konetta.

Matka sujui ilman suurempia kommelluksia. Unesta oli tälläkin lennolla turha haaveilla, koska lentokoneessahan pitää luonnollisesti tarjoilla ympäri vuorokauden jotain. Muutama uusi leffa tuli kuitenkin taas nähtyä, vaikka korviin tungettavien kuulokkeiden äänestä ei välillä mitään tolkkua ottanutkaan.

Saavuimme Brysseliin hieman aikataulusta myöhässä noin puoli seitsemän aikaa aamulla. Yritimme nukkua viiden tunnin odotteluaikanamme lentokentän tuoleilla huonoin tuloksin. Onneksi väsymys oli jo sen verran kova, että ei enää edes jaksanut väsyttää kovin pahasti. Lento Belgiasta Suomeen lähti aikataulun mukaisesti ja vajaan kolmen tunnin matka Suomeen meni jo rutiinilla. Kellon ollessa noin neljä sunnuntai iltapäivällä seisoimme kaikki ulkona Helsinki-Vantaan lentokentältä väsyneinä mutta tyytyväisinä, että ikimuistoinen reissu oli tullut tehtyä. Teemu oli tullut noutamaan porukan, joka tavarat autoon sullottuaan hiljeni penkeilleen. Vastassa lentoasemalla nähtiin myös Juho ja pari Hannaa, jotka olivat tulleet toivottamaan matkalaiset tervetulleeksi takaisin Suomeen.

Matkasta jäi paljon mahtavia muistoja ja tämä sivusto toimii eräänlaisena muistikirjana myös meille itsellemme, koska kun paljon tapahtui, niin aina ei jotain tapahtunutta ehtinyt edes tajuamaan kun se oli jo ohi. Toivottavasti kaikilla lukijoilla on ollut myös mukavaa seurata edesottamuksiamme maailmalla. Terveisiä ja kysymyksiä voi edelleen lähettää joko vieraskirjassa tai suoraan sähköpostiin palautelomakkeella.

Lisää kuvia